Tänään on tasan vuosi aikaa siitä kun kirjoitin tämän blogin ensimmäisen postauksen (ruotsiksi)! Ensimmäisen suomenkielisen postauksen julkaisin elokuun puolivälissä. Yhteensä olen kirjoittanut noin 40 postausta ruotsiksi, joista noin kymmenen löytyvät käännettynä myös suomeksi.
Blogissa on usemmiten ollut tasainen virta kävijöitä, vaikka päivitykset ovat ajoittain olleet epäsäännöllisiä. Tilastojen mukaan suurin osa kävijöistä ovat löytäneet tänne jonkun hakupalvelun kautta, kuten googlen kautta. Ja näköjään ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolella, koska ylivoimaisesti eniten luetut postaukset ovat täältä kotinurkista Vaasasta. Mutta myös muutamat Euroopan postaukset ovat saaneet paljon klikkauksia. Eniten luetut postaukset vuoden aikana ovat:
Jotta saisin vähän enemmän tietoa teistä lukijoista ja kuulla teidän mielipiteitä blogista niin olen syntymäpäivän kunniaksi tehnyt lukijakyselyn. Olisin hyvin iloinen jos käyttäisit muutaman minuutin ajastasi sen vastaamiseen 🙂 Vastaukset ovat tietenkin nimettömiä. Kyselyn suomenkielisen version löydät tästä ja ruotsinkielisen version tästä.
Vuosi 2019 lähenee loppuaan ja on aika sekä katsoa taaksepäin mitä vuoteen on mahtunut että eteenpäin uutta vuotta kohti. Annan harvoin uuden vuoden lupauksia, mutta sen sijaan minulla saattaa olla uuden vuoden tavoitteita. Tälle vuodelle yksi tavoite oli perustaa matkablogi ja toinen oli matkustaa enemmän kuin aiemmin. Ensimmäisen tavoitteen saavutin jo tammikuussa kun perustin tämän blogin, ja voin nyt todeta että se oli hyvä päätös! Olen pitänyt kirjoittamisesta todella paljon, vaikka päivitykset eivät aina ole olleet säännöllisiä. Mutta joskus on vaikea löytää aikaa kirjoittamiselle kaiken muun ohella, enkä halua että tuntuu että olisi pakko päivittää blogia. Olen myös saanut paljon inspiraatiota muiden (matka)blogien kautta, ja ennen kaikkea kaikkien matkaprofiilien kautta jota olen alkanut seuraamaan Instagramissa.
Toisen tavoitteen saavuttaminen – matkustaa enemmän kuin aiemmin – sujui niin ja näin. Kävin ”vaan” kolmella ulkomaan matkalla tänä vuonna, mikä on yhtä monta kuin kahtena edellisenä vuotena. Mutta sen sijaan matkapäivien määrä oli hieman korkeampi kuin kahtena edellisenä vuotena. Sitten olen tietysti myös matkustanut jonkun verran kotimaassa ja näistä matkoista olen alkanut pitämään kirjaa vasta tänä vuonna, joten näitä on vaikea verrata edellisiin vuosiin.
Miltä matkavuosi 2019 sitten näytti? Siitä lisää tässä postauksessa.
Tammikuu
Matkavuosi alkoi hyvin viikon matkalla Gran Canarialle heti vuoden alussa. Aurinkoa, lämpöä ja rentoutumista, sekä myös yksi päiväretki josta olen kirjoittanut enemmän tässä (ruotsiksi). Tämän matkan aikana syntyi myös paljon ideoita tähän blogiin, mm. blogin nimi.
Puerto Rico, Gran Canaria
Helmikuu
Helmikuussa vietin yhden viikonlopun Helsingissä, jossa kävin 30-vuotisjuhlissa. Mukava tavata ystäviä joita en ollut nähnyt pitkään aikaan.
Maaliskuu
Maaliskuussa ei oikeastaan ollut mitään matkoja, jos ei yhtä yöpymistä ystävien luona Vexalassa lasketa 🙂
Huhtikuu
Huhtikuussa sen sijaan olin kahdella matkalla, ensin pidennetty pääsiäisviikonloppu Portugalissa ja sitten yksi viikonloppu Helsingissä, jossa olimme katsomassa Chess-musikaalia.
Lissabon, Portugali.
Toukokuu
Myös toukokuussa oli kaksi matkaa, ensin työmatka Turkuun ja sitten työmatka Kööpenhaminaan.
Kesä-heinä-elokuu
Kesäkuukausina ei oikeastaan ollut mitään pitempiä matkoja, mutta sen sijaan useita retkiä lähiseudulla. Oli käyntejä kotikonnuilla, kesämökillä Ruovedellä, päivä Tampereella, sekä useita pieniä retkiä Pohjanmaalla.
Kesäpäivä Kristiinankaupungissa.
Syyskuu
Syyskuussa vietin yhden viikonlopun Ahvenanmaalla, jonne pääasiassa lähdin työmatkalle. Mutta pidensin hieman matkaa ja ehdin siten myös lomailla ja viettää aikaa siellä asuvan ystävän kanssa.
Getabergen Ahvenanmaalla.
Lokakuu
Lokakuussa kävin Seinäjoen käsityömessuilla, ja yhtenä viikonloppuna kävimme Ruovedellä laittamassa mökin talvikuntoon.
Syksy kesämökillä.
Marraskuu
Marraskuussa olin taas yhden viikonlopun Ahvenanmaalla töiden merkeissä, ja sen jälkeisellä viikolla vielä toisella työmatkalla Helsingissä.
Joulukuu
Joulukuussa ei sitten ollutkaan enää mitään matkoja, vaan ainoastaan jouluvalmisteluja.
Vuosi kokonaisuudessaan
Eli yhteenvetona, vuoden ulkomaan matkat menivät:
Gran Canarialle
Portugaliin
Köpenhamninaan
ja kotimaan matkat:
Helsinkiin x 3
Ahvenanmaalle x 2
Turkuun
Tampereelle
Ruovedelle
Eri puolille Pohjanmaata
Vaikka vuoden aikana en ehkä matkustanut (ulkomaille) ihan niin paljon mitä olin ajatellut, niin vuosi oli kuitenkin kaiken kaikkiaan ihan hyvä matkavuosi, jonka aikana olen saanut nähdä kaikenlaista ja myös kokea muutamia uusia paikkoja. Mutta vuosi on myös ollut aika raskas ja jätän sen mielelläni taakseni ja toivon valoisampaa vuotta 2020.
Tällä hetkellä vuoden 2020 matkakalenteri on lähes tyhjä, pois lukien yksi työmatka Helsinkiin helmikuussa. Joten alkaa olemaan aika suunnittelemaan ensi vuoden reissuja, ja toivon että vuosi tulee sisältämään monia hienoja matkoja ja kokemuksia. Jokin uusi maa olisi myös kiva 🙂 Unelmoin lähinnä paikoista, joissa en ole aiemmin käynyt, kuten eri paikoista Italiassa (Rooma, Amalfin rannikko, Cinque terre), Slovenia, Krakova, Vilna, Islanti, New York ja Kaakkoisaasia. Tukholmassa en ole käynyt pitkään aikaan joten myös siellä olisi kiva käydä pian, ja sitten toivon tietysti että pääsen näkemään myös uusia paikkoja kotimaassa. Saa nähdä mitä uusi (matka)vuosi tuo tullessaan, ja mitkä matkaunelmat toteutuvat!
Tähän mennessä en ole ikinä ollut ulkomailla jouluna. Kauan se tuntui pois suljetulta vaihtoehdolta, mutta nykyään voisin kyllä kuvitella matkustavani ulkomaille jouluksi. En tosin tiedä innostuisiko kukaan läheisyydessäni tästä ajatuksesta 😉 Joka tapauksessa olen muutamia kertoja ollut matkoilla ennen joulua tai sen jälkeen, ja tässä postauksessa ajattelin kirjoitella näistä matkoista.
Vuonna 2006 olin Tukholmassa välipäiväostoksilla muutaman ystävän kanssa. Tästä matkasta ei ollut kovin monta kuvaa tallessa, mutta valaistettu kuusi galleria-ostoskeskuksessa on ainakin ikuistettu.
Yhtenä vuonna olen viettänyt uutta vuotta ulkomailla, ja se oli vuodenvaihteessa 2010/2011 kun olin Lontoossa ystävän kanssa. Sää ei ollut mitä parhain sinä ajankohtana, mutta saimme kuitenkin nähdä ja kokea paljon. Jonkun verran joulukoristeita oli tietenkin esillä, ja ilotulitukset uuden vuoden aattona olivat aivan huikeat.
Tämän vuoden alussa olin viikon Gran Canarialla heti vuodenvaihteen jälkeen. Siellä oli silloin vielä kaikki joulukoristeet esillä, ja oli vähän mielenkiintoista nähdä joulujuttuja auringon, lämmön ja palmujen keskellä.
Kaksi viikonloppua tänä syksynä olen viettänyt Maarianhaminassa Ahvenanmaalla töiden merkeissä, ja toinen näistä oli marraskuun lopussa. Juuri sinä viikonloppuna oli Maarianhaminassa myös joulukaudun avaus, jolloin jouluvalot sytytettiin.
Ja sitten olen tietenkin ollut muutamia kertoja Helsingissä joulun alla, kuten tänä vuonna marraskuun lopussa. Aivan ihania jouluvaloja siellä, vaikka ei ne kuvissa näytäkään yhtä hyvältä kuin todellisuudessa.
Julbelysning utanför Stockmann i Helsingfors.
Kauan olen myös halunnut matkustaa joulumarkkinoille jonnekin Euroopan kaupunkiin joulun tienoilla, mutta vielä tämä matka ei ole toteutunut. Ehkä ensi vuonna?
Oletko mieluummin kotona vai ulkomailla jouluna/joulun tienoilla?
Vuoden alussa kirjoitin postauksen Vaasan ravintoloista (ruotsiksi), ja tämä on ollut vuoden eniten luettu postaus. Mutta uusia ravintoloita tulee koko ajan ja olen kauan ajatellut kirjoittavani näistä. Tässä siis lista viimeisen vuoden aikana Vaasassa avatuista ravintoloista.
Juku
Pian vuosi sitten, marraskuun alussa viime vuonna, Vaasan sushitarjonta lisääntyi kun ravintola Juku avattiin uudessa kauppakeskus Espenissä osoitteessa Hovioikeudenpuistikko 16. Tämän jälkeen olen käynyt heidän lounasbuffetissa useamman kerran, ja mielestäni se on hyvä ja monipuolinen. Sushin lisäksi siellä tarjoillaan myös muuta (lämmintä) aasialaista ruokaa. Sitä paitsi jälkiruoaksi saa jäätelöä.
Ristorante Momento
Myös Espenissä, Jukun vieressä, avattiin vuoden alussa Ristorante Momento. Heillä on iso valikoima kaikenlaisia ruokalajeja: pizzaa, pastaa, salaatteja, hampurilaisia, sekä erilaisia liha- ja kalaruokia. Tässä ravintolassa olen vain käynyt kerran, ja mielestäni se oli silloin ihan ok. Ei ehkä mikään kovin erikoinen makuelämys, mutta jos haluaa yksinkertaista ja edullista ruokaa, niin tämä on hyvä vaihtoehto. Voisin kuvitella että ravintola sopisi hyvin esimerkiksi lapsiperheille.
Pub Niska
Edellisessä ravintola-postauksessa kirjoitin ravintolasta Kaffehuset August joka oli pian sulkemassa ja sen tilalle oli tulossa ahvenanmaalaisen Michael Björklundin ravintola Pub Niska. Tämä ravintola avattiin siis Augustin tiloissa (Hovioikeudenpuistikko 13) samoihin aikoihin kuin Ristorante Momento avattiin. Olen käynyt siellä kerran syömässä heidän ”peltileipää” (pizza) ja se oli oikein hyvää. Sanoisin että kuuluu Vaasan parhaimpien pizzojen joukkoon! Pizzan lisäksi siellä on arkisin tarjolla myös lounasta.
Kaunis Nepal
Vähän myöhemmin keväällä nepalilainen ravintola Kaunis Nepal avattiin edellisen ravintola Alhambran tiloihin (Hietasaarenkatu 18). Olen käynyt siellä kerran lounaalla ja silloin en ehkä ollut kovin vaikuttunut. Tosin en tiedä minkälaista nepalilainen ruoka tulisi olla, joten en voi sanoa johtuiko tyytymättömyyteni siitä, etten pidä nepalilaisesta ruoasta vai jos se ei ollut hyvää nepalilaista ruokaa.
Urban pasta
Yksi Vaasan ravintolatarjonnan uusimmista tulokkaista on pastaravintola Urban Pasta (Hovioikeudenpuistikko 11), joka avattiin muutama viikko sitten. Siellä kävin itse asiassa lounaalla tällä viikolla, joten tämä on se ravintola joka on tuoreimpana muistissa. Siellä oli silloin kaksi eri lounasvaihtoehtoa; tomaattipasta ja pestopasta, joista valitsin myöhäisemmän.
Se oli oikein hyvää, ja myös salaattipöytä oli hyvä ja monipuolinen. Siinä oli sekä savustettua lohta että kananmunaa erilaisten vihannesten lisäksi. Mielenkiintoisia seinämaalauksia ravintolassa myös oli.
Huono puoli tässä ravintolassa oli tosin se, että se tuntui hieman meluisalta. Tila on pieni ja siellä oli ihan täyttä lounasaikaan, samalla kuin ihmisiä jonottivat saadakseen pöydän. Eli se ei ollut kovin rauhoittava lounas, mutta luulen että ihmisiä on enemmän nyt kun ravintola on juuri avattu, ja että tilanne ajan myötä rauhoittuu.
HEJM
Toinen ravintola joka on avattu tänä syksynä, on mestarikokko Mattias ÅhmaninHEJM kalastuksen talossa. Tässä ravintolassa en valitettavasti ole vielä käynyt, mutta heiltä jotka ovat siellä käyneet, olen kuullut pelkästään hyvää. Arvelen että se saattaisi kuulua jopa Vaasan parhaimpiin ravintoloihin. Mutta tästä oma postaus sitten kun olen siellä käynyt.
Ennen kuin tapasin avopuolisoni, en edes tiennyt että Suomessa on olemassa paikka nimeltään Ruovesi. Suomenruotsalaisena olin enimmäkseen liikkunut rannikolla ja muutamamassa suuremmassa kaupungissa (pois lukien ne kaksi vuotta kun asuin opiskelujeni takia Kajaanissa). Mutta nykyään myös Järvi-Suomi on minulle tuttu eikä tunnu enää vieraalta viettää aikaa kesämökillä järven rannalla meren rannan sijaan. Tässä postauksessa kerron siksi vähän minun kokemuksistani Ruovedestä.
Lyhyesti Ruovedestä
Ruovesi sijaitsee 77 km Tampereelta pohjoiseen, ja siellä asuu noin 4400 asukasta. Kokonaispinta-ala on 950 km2, josta vesistön osuus on noin 173 km2. Ruovedellä on yhteensä 211 järveä.
Murole
Syy siihen että käyn nykyään tasaisin väliajoin Ruovedellä, on siis että avopuolisolla on sukua ja kesämökki siellä. Kesämökki sijaitsee pienessä Muroleen kylässä. Vaikka se on pieni paikka jossa ei ole melkein mitään palveluja (noin 20 km lähimpään ruokakauppaan), niin siellä on muutamia paikkoja joissa on mukava käydä varsinkin kesällä. Yksi näistä on Muroleen kanava ja kesäkahvila. Kanava yhdistää Näsijärven Vankaveden ja Paloveden järven tosiinsa. Kanavan avautuva kääntösilta houkuttelee useita katsojia. Myös läheinen kahvila/ravintola on suosittu kesäaikaan.
Muroleen kanava
Muroleen kesäkahvila
Toinen uutuus tänä kesänä oli kahvila Muroleen kahvimakasiini. Siellä muutamat nuoret pitivät kahvilaa pienessä makasiinissa, joissa he myivät itse tehtyjä leivonnaisia. Oikein hyvä ja niin idyllistä, läheisellä pellolla oli laiduntavia lehmiä. Toivottavasti he pitävät kahvilaa auki myös ensi kesänä.
Ruoveden keskusta
Noin 25 km Muroleesta sijaitsee Ruoveden keskusta. Kävellessä keskustan läpi ohitetaan esimerkiksi kirkko, kotiseutumuseo ja Runebergin lähde. Kerrotaan että Runeberg usein kävi lähteellä asuessaan vajaan vuoden verran Ruovedellä 1800-luvun alussa.
Runebergin lähde
Keskustassa on myös muutamia kauppoja ja kirpputoreja, ja jos tulee nälkä tai jano voi käydä esimerkiksi Ruoveden rantaravintolassa, kiinalaisessa ravintolassa nimeltään Hot Pot, tai kahvilamyymälässä Moni-Tori. Moni-Torista löytyy kahvilatoiminnan lisäksi myös käsitöitä, leivonnaisia ja elintarvikkeita paikallisilta tuottajilta.
Helvetinjärven kansallispuisto
Eniten tunnettu Ruovesi on kuitenkin ehkä kansallispuistostaan, Helvetinjärven kansallispuisto, joka sijaitsee noin 8 km keskustasta. Siellä on useita eri pituisia vaellusreittejä. Kävimme siellä muutama kesä sitten ja kiersimme ainoastaan lyhyen reitin. Kävimme silloin muun muassa katsomassa tunnettua, muutaman metrin levyistä ja noin 40 metriä korkeaa, kalliosolaa Helvetinkolua, sekä ihailimme muita maisemia.
Kalliosola Helvetinkolu
Maisemia Helvetinjärven kansallispuistossa
Ehkä vierailu Helvetinjärven kansallispuistossa olisi sopiva syysretki?
Tänään tapasin muutamaa ystävää jota en ollut nähnyt pitkään aikaan, ja olimme päättäneet lähteä kiertäämään jotain luontopolkua. Valitsimme Bodvattnetin kierron Björköbyssä, Mustasaaressa. Tämä luontopolku alkaa Svedjehamnista, noin 40 km Vaasan keskustasta. Matkalla sinne ylitetään myös Suomen pisimmän sillan, Raippaluodon sillan.
Björköby kuuluu Merenkurkun maailmanperintöalueeseen, joka on jääkauden muovaama ja johon maankohoaminen vaikuttaa edelleen. Kun mannerjää alkoi sulamaan syntyi moreenimuodostumia, joita kutsutaan De Geer -moreeneiksi. Näitä voidaan ihailla 20 metriä korkeasta näkötorni Saltkaretista, joka sijaitsee luontopolun alussa.
Näkötorni Saltkaret
Moreenimaisema Saltkaretista nähtynä
Kuten luontopolun nimi sanoo, se kiertää Bodvatnettin järven. Järvi on kluuvijärvi, eli se ei ole enää yhteydessä mereen maankohoamisen seurauksena. Reitti kulkee sekä metsän halki että rantaa pitkin, ja maisemat olivat oikein hienot.
Matkalla näimme myös ylämaankarjaa.
Luontopolku oli kokonaisuudessaan noin 4 km pitkä ja kesti meiltä noin 1,5 h kiertää. Polku oli enimmäkseen tasaista ja helppoa kävellä, joissakin paikoissa oli kivisempää. Sitä paitsi reitti oli hyvin merkitty joten ei ollut vaaraa eksyä.
Vaelluksemme lopussa alkoi sataa, joten hieman ehdimme kastua. Mutta oli oikein kiva olla kerrankin ulkona luonnossa, pitäisi ehdottomasti lähteä useammin! Yllätyin sitä paitsi positiivisesti suuresta luntopolku-tarjonnasta Merenkurkussa, pitää kyllä kokeilla muitakin niistä. Tässä on lista luontopoluista.
Päätimme retkemme ruokailulla ravintola Berny’s:issä Raippaluodon sillan vieressä, ja ajoimme sen jälkeen tyytyväisinä takaisin Vaasaan.
Yksi kesän retkikohteista oli Bergön saari Maalahden saaristossa Pohjanmaalla. Vaikka saari ei ole kovin kaukana asuinpaikkakunnastani niin tämä oli sellainen paikka jossa en ollut aiemmin käynyt. Mutta uskon, että käynti ei ollut viimeinen!
Bergöseen ei ole kiinteää maantieyhteyttä, joten sinne pääse lautalla. Tämä lautta lähtee Bredskäristä, noin 10 km länteen Moikipään kylästä Korsnäsissa. Lauttamatka kestää 10 minuuttia yhteen suuntaan, ja lähtee siis kahdenkymmenen minuutin välein. Aikataulu löytyy tästä. Olen kulkentut lautalla useita kertoja aiemmin Kaskisten ja Eskilsön välillä, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun matkustin näin isolla neljän kaistan lautalla. Nykyiseen lauttaan mahtuu korkeintaan 27 autoa, mutta isompi lautta johon mahtuu 32 autoa on suunnitteilla.
Kun saavuimme Bergöseen olisi niin kuin olisi tullut suoraan Astrid Lindgrenin ”Saariston lapset” -idylliin. Niin kaunista!
Kiertelimme vähän autolla, ja suuntana oli Skäribaren, koska olimme kuulleet että siellä on hyviä hampurilaisia. Ja hyviä ne myös olivat!
Sen enempää ei ehditty tällä kertaa nähdä, mutta ajoimme mm. kirkon ja mukavan näköisen kahvilan (Bergö Café & Hantverk) ohi. Kotiseutumuseo ja vaellusreitti siellä myös kuulemma on. Sitä paitsi siellä järjestetään useita tapahtumia kesän ja syksyn aikan, esimerkiski maastojuoksukisa Trailrun ja festivaali Skärifolk heinäkuussa, ja perinteiset saaristomarkkinat syyskuussa. Mutta me tyydyimme siis pieneen kiertoajeluun ja hampurilaisiin tällä kertaa, ja sitten oli aika lähteä lautalla takaisin.
Kinnostuneille löytyy lisätietoja Bergöstä täältä (ruotsiksi).
Loman toisella puoliskolla vietimme vielä muutaman päivän kesämökillä Ruovedellä, ja näiden päivien aikana teimme yhtenä päivänä päiväretken Tampereelle. Vaikka olen käynyt Tampereella monta kertaa aiemmin niin siitä on kauan aikaa kun olen tutustunut kaupungin nähtävyyksiin ja liikkunut myös ydinkeskustan ulkopuolella. Kun olimme päättäneet lähteä sinne käväisin siis visittampere.fi -sivustolla ja löysin muutaman kiinnostavan kohteen (kotisivut ovat muuten hyvin selkeät ja löytyvät monessa eri kieliversiossa!). Tässä postauksessa kerron missä paikoissa me kävimme Tampere-päivämme aikana.
Pyynikin näkötorni
Tampereella on useita näköalapaikkoja ja aloitimme päivän yhdessä niistä: Pyynikin näkötornissa. Kotisivun mukaan tämä ”on rakennettu maailman korkeimman jääkauden muodostaman soraharjun korkeimmalle kohdalle.” Aiemmin olen käynyt sekä Näsinneulassa että Sky Bar Sokos hotel tornissa Tampereella. Näkymät Pyynikin näkötornista olivat vähintään yhtä kauniit, vaikka torni ei näytä kovin korkealta.
Sanoisin että vierailu Pyynikin näkötornissa oli koko päivän kohokohta. Kun tulimme alas tornista maistoimme myös kuuluisia ja hyviä munkkeja Pyynikin munkkikahvilassa.
Tallipiha
Pyynikistä suuntasimme keskustaan ja Tallipihaan. Siellä on kivoja pieniä käsityö- ja lahjapuoteja, ja myös suosittu suklaapuoti.
Muumimuseo
Lounaan jälkeen menimme maailman ainoaan Muumimuseoon, joka sijaitsee Tampere-talossa. Siitä asti kun museo avattiin muutama vuosi sitten niin minulla on ollut mielessä että haluaisin käydä siellä. Museossa esitellään eri muumikirjoja alkuperäiskuvituksien ja kolmiulotteisten kuvaelmien kautta ja museon kotisivun mukaan se on ”täysin uudenlainen, elämyksellinen taidemuseo, joka sopii kaikenikäisille kuvataiteen ja muumien ystäville”.
Ja kyllähän se tavallaan oli mielenkiintoinen, mutta mielestäni se ei kuitenkaan ihan täyttänyt odotuksia… Olin ehkä odottanut saavani tietää enemmän kirjojen ja niiden luonnin taustasta, enkä pelkästään kirjojen esittelyä. Ehkä näyttelystä olisi saanu enemmän irti myös jos tosiaan olisi lukenut alkuperäiskirjat. Voi olla että museovierailuun vaikutti myös se, että tämä oli päivän viimeinen käyntikohde ja että energiatasot eivät enää olleet täydet. Mutta todellisille muumifaneille museo on varmaankin käymisen arvoinen, ja 12 € sisäänpääsymaksu ei myöskään tuntunut kauhean korkealta vaikka tämä ei ehkä ollut mielenkiintoisin museo, jossa olen käynyt. Tekijänoikeudellisista syistä museossa ei saanut valokuvata, joten minulla ei ole kuvia itse näyttelyistä.
Tyytyväisinä ja muutaman kokemuksen rikkaampana lähdimme sitten takaisin kesämökille ja voitiin todeta että kesä-Suomella on paljon tarjottavaa!
Lähistöstä löytyy yllättävän monta paikkaa, jossa en ole käynyt aiemmin, ja kesähän on oivallinen ajankohta käydä sellaisissa paikoissa. Yksi minulle uusi paikka, jossa kävimme kesälomalla, on Jannen Saluuna Kuusisaaressa Vaasassa. Tässä postauksessa kerron siitä retkestä.
Kesän aikana (tänä vuonna 22.6.-11.8. 2019) m/s Tiira liikennöi päivittäin väliä Vaasan sisäsataman-Kuusisaari, jossa Jannen Saluuna sijaitsee. Koko kesän aikana lauantaisin on kaksi lähtöä, ja heinäkuussa on myös kaksi lähtöä tiistaista torstaihin. Tarkat aikataulut löydätte täältä.
m/s Tiira
Istumapaikkoja löytyy sekä veneen sisältä että ylhäältä katolta. Me istuimme ylhäällä ja meillä oli siis hyvät näköalat koko ajan. Menomatkalla teimme reilun tunnin risteilyn Vaasan saaristossa. Ohitimme muun muassa kauniita kesämökkejä sekä Strömsön uimarannan.
Näimme myös Raippaluodon sillan. Vaikka oli kaunis päivä niin avomerellä kävi kova tuuli, joten mukaan pakkaamani varavaattet tulivat tarpeeseen.
Perillä Jannen Saluunassa vietimme reilun tunnin. Siellä oli mahdollista esimerkiksi syödä heidän kalakeittoaan (mikä totta puhuen ei maistunut mitenkään erityiseltä), tai sitten muuten vaan nauttia kesäpäivästä. Myös venemaksu (18€ aikuisilta, 15€ eläkeläisiltä ja 8€ alle 12 v. lapsilta) maksettiin ravintolaan.
Tämän jälkeen lähdimme suorinta reittiä takaisin Vaasan sisäsatamaan, joten paluumatka kesti vain noin puoli tuntia. Tämä oli mukava pieni kesärekti, joka sopii kaiken ikäisille. Mukana oli pienistä lapsista eläkeläisiin (ja koiria!)
Lisätietoja Jannen Saluunasta ja heidän palveluistaan löydätte täältä.